Suomi ja Venäjä
Suomen ja Venäjän suhteet
Suomen ja Venäjän suhteita on hoidettu useiden vuosisatojen ajan, alkaen Ruotsin ja Venäjän välisistä sodista 1700-luvun alussa, Suomen suuriruhtinaskunnan suunnitellusta ja toteutuneesta perustamisesta ja liittämisestä Venäjän keisarikuntaan Napoleonin aikana 1800-luvun alussa, Venäjän ja Suomen välisen henkilökohtaisen liiton purkautumiseen Venäjän viimeisen tsaarin luopumisen jälkeen vuonna 1917 ja sitä seuranneeseen modernin Suomen syntyyn Venäjän bolshevikkihallituksen (neuvostohallituksen) tukemana. Suomi kävi oman sisällissotansa, johon Neuvosto-Venäjä osallistui vähäisessä määrin, myöhemmin Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja vaikutti sen sisäpolitiikkaan. Suhteet ovat sen jälkeen olleet sekä lämpimät että viileät ja vaihdelleet ajan myötä. Venäjällä on suurlähetystö Helsingissä, pääkonsulaatti Turussa sekä konsulaatit Lappeenrannassa ja Maarianhaminassa. Suomella on suurlähetystö Moskovassa, pääkonsulaatti Pietarissa ja kaksi konsulaatin toimipistettä (Murmanskissa ja Petroskoissa).
Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaa Suomen presidentin Sauli Niinistön Helsingissä 21. elokuuta 2019.
Suomen Nato-jäsenyyskysymys
Joulukuussa 2021 Venäjän ulkoministeriö painosti Suomea ja Ruotsia pidättäytymään Natoon liittymisestä. Venäjä väittää, että Naton jatkuvat kutsut näille kahdelle maalle liittyä sotilasliittoon aiheuttaisivat merkittäviä poliittisia ja sotilaallisia seurauksia, jotka uhkaisivat Pohjoismaiden vakautta. Lisäksi Venäjä näkee Suomen liittymisen Natoon uhkana Venäjän kansalliselle turvallisuudelle, koska Yhdysvallat voisi todennäköisesti sijoittaa sotilaallista kalustoa Suomeen, jos maa liittyisi Natoon.
Suomen presidentti Sauli Niinistö kuitenkin vahvisti 1. tammikuuta 2022 Suomen suvereniteettia toteamalla, että Suomen hallitus varaa itselleen oikeuden hakea Nato-jäsenyyttä. Lisäksi Niinistö sanoi, että Venäjän vaatimukset uhkaavat ”Euroopan turvallisuusjärjestystä”. Lisäksi hän katsoo, että transatlanttista yhteistyötä tarvitaan joidenkin EU:n jäsenmaiden, myös Suomen, suvereniteetin ja turvallisuuden säilyttämiseksi.
Suomen – Venäjän
Venäjän 24. helmikuuta 2022 tapahtuneen Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyksen jälkeen suomalaisten kannatus Nato-jäsenyyttä kohtaan nousi alle 30 prosentista 60-70 prosenttiin. Presidentti Niinistö ja pääministeri Sanna Marin ilmoittivat 12. toukokuuta 2022, että Suomi aloittaa Nato-jäsenyyden hakuprosessin. 18. toukokuuta 2022 Suomi haki virallisesti Naton jäsenyyttä samanaikaisesti Ruotsin kanssa.
Kesäkuun 30. päivänä 2022 Naton johtajat tekivät historiallisen päätöksen kutsua Suomi ja Ruotsi liittoon.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg sanoi lehdistötilaisuudessa, että Turkin, Suomen ja Ruotsin välillä saavutettu sopimus pohjusti päätöstä kutsua molemmat Pohjoismaat Natoon.
