Yli puoli miljoonaa kyttyrälohta uhkaa vyöryä Tenojokeen

Vieraslajin pysäyttämiseen löytyi keino, mutta Suomessa epäröidään sen käyttöä
Norjassa käytössä olevan torjuntatekniikan hyödyntäminen kiinnostaa Suomessa.

JARMO SIIVIKKO
13.9. 5:15

Norjalaiset kärsivät samasta ongelmasta kuin suomalaiset Tenojoella. Pohjois-Norjassa sijaitsevaan Storelva-jokeen pyrkii aivan liikaa aggressiivisia, alkuperäisiä lohikantoja uhkaavia kyttyrälohia.

Kyttyrälohta (Pink Salmon)

Nyt norjalaiset ovat alkaneet torjua ei-toivottua vieraslajia “kasvojentunnistusteknologialla”, jota Huawei pilotoi yhteistyössä Berlevågin metsästys- ja kalastusyhdistyksen kanssa.

Storelvaan asennettu teknologia erottelee kyttyrälohet atlantinlohista kameran, tietokoneen algoritmin ja mekaanisen laitteen avulla.

– Jokainen lohi, tai mikä hyvänsä kala, ohjataan tunneliin, jossa videoimme sen. Kuva lähetetään tietokoneelle, joka tunnistaa kalan kahdeksassa millisekunnissa. Sen perusteella joko avataan ovi vapauteen tai suljetaan kala säilytystankkiin, Huawein Norjan teknologiajohtaja Vegard Kjenner kertoo.

Luokittelun jälkeen kotoperäinen atlantinlohi ja nieriä päästetään portista jatkamaan matkaa joessa. Kyttyrälohet tapetaan ja syödään pois.

Pohjoisnorjalainen yrittäjä on luvannut ostaa kaikki kyttyrälohet, jotka vain saa. Huonosta maineestaan huolimatta kyttyrälohi on erittäin hyvä ruokakala, kunhan se on meressä tai juuri sieltä noussut.

Tehokkaampi kuin ihminen ja toimii väsymättä
Storelvassa käytössä on itseoppiva keinoäly, joka parantaa kuva kuvalta toimintatarkkuuttaan ja tehokkuuttaan. Kjennerin mukaan kuvausjärjestelmälle on syötetty tuhansia ja taas tuhansia kuvia kyttyrälohista, atlantilohista ja nieriöistä.

Algoritmia on ollut kehittämässä suomalainen Silo AI. Tunnistusaste on tällä hetkellä lähes sata.

Teknologian käyttäminen on huomattavasti nopeampaa ja tarkempaa kuin kyttärälohien poistaminen käsipelillä. Esimerkkinä Kjenner mainitsee Kongselvan, jossa pyydettiin viime kesänä 1700 kyttyrälohta käsin. Se kesti 1700 tuntia.

Atlantinlohikannan perinteiset suojelumenetelmät ovat työläitä. Vapaaehtoiset sukeltavat joen pohjalle ja tunnistavat kyttyrälohet käsin tunnustelemalla tai paljaalla silmällä pyrstön täplistä.

– Parasta on, että tekniikka toimii 24/7 eikä tarvitse taukoja, Kjenner sanoo.

Nyt ihmisen roolina on lähinnä valvoa järjestelmää ja silloin tällöin poistaa kyttyrälohet tankista. Järjestelmä hälyttää, kun tankissa on tietty määrä lohia. Norjassa nämä tehtävät hoitavat paikalliset kalastusyhdistykset talkootyönä.

Toiminnot on pitkälti varmistettu ja automatisoitu. Muun muassa laitteiston käyttämä sähkövirta tuotetaan aurinkopaneeleilla.

Tenolle tulossa kyttyrälohivyöry
Kyttyrälohet ovat lisääntyneet ja levinneet niin nopeasti, että ne uhkaavat atlantinlohen ja muiden luonnonvaraisten kalojen olemassaoloa.

Lue lisää: Tenojoki täyttyi vieraslajiksi luokitelluista kyttyrälohista, ja tutkijoita ja paikallisia se huolettaa – kalat uhkaavat atlantinlohta ja mätänevät jokeen

Kyttyrälohet vyöryvät Tenolle joka toinen vuosi. Tenolle ennustetaan ensi kesälle jopa 500 000–700 000(siirryt toiseen palveluun) yksilön invaasiota. Luonnonvarakeskuksen (Luken) arvion mukaan on vain ajan kysymys, milloin niitä havaitaan Itämeressäkin.

Luken tutkija Panu Orell odottaa, että myös Tenojoella päästään testaamaan tunnistusjärjestelmä jollain tavalla ensi vuonna. Orellin mukaan se voi helpottaa ja nopeuttaa vuosittaisessa kalojen määrän laskennassa.

– Ja tietysti kyttyrälohen poistossa toimiessaan se on tehokas, aikaa säästävä. Ihmisten ei tarvitsisi hosua siellä haavien ja muitten kanssa. Samalla kalojen käsittely vähenee ja myös niiden kokema stressi. Toisaalta sen käyttäminen sitoo aika lailla väkeä laitteita Tenon pääuomassa ja se on kallis ratkaisu, Orell toteaa.

Orellin mielestä teknologinen kyttyrälohen pyynti Tenolla on vähintäänkin haastavaa ja työlästä. Joki on massiivinen ja sen virtaamat vaihtelevat rajusti.

– Jos tällaista Tenon kokoista isoa jokea mietitään, niin se kyllä tarkoittaa sitä, että tuossa jossain Norjan puolella alajuoksulla pitäisi olla koko joen kattava voimakas pyynti. Jos sieltä pääsee kaloja ylemmäs tänne jokeen lisääntymisalueelle, niitä pitää pyrkiä vielä täällä paikallisemmin pyytämään pois, Orell sanoo.

Suomessa on tähän saakka testattu vanhoihin perinnekalastusmentelmiin perustuvaa kalastusmallia, jossa kyttyrälohia pyydetään Tenosta ajoverkoilla ja padoilla. Sen lisäksi tarvitaan muita tehokkaita pyyntimalleja.

– Tähän pyyntiin tarvitaan perinnekalastuksen taitavia ja joen hyvin tuntevia paikallisia kalastajia, joita on kyllä jo saatukin mukaan, Orell sanoo.

Source: Yle